Sitten 2012 vuoden viimeinen treeni ja valmennus.
Kerrankin on kuva laittaa heti. Eihän näiden laatu päätä huimaa, mutta auttaa itseä hahmottamaan. Joka kerta käydään rataa ensin itse läpi ja pitkästä aikaa tässä oli pari kohtaa, joissa itselle ei tullut mitään mieleen. Näiden valmennusten suurin anti onkin, kun rataa käydään läpi porukalla ja Maria perustelee toimivia vaihtoehtoja.
Tällä kertaa saatiin eka yrityksella alku putkelle (este nro6) asti menemään. Ei se loistelias ollut ja este 5 olis ollut ehkä kielto, mutta päästiin kuitenkin. Esteelle 2 piti olla varmempi ohjaus ja ottaa apuaskel tavallaan koiran puoleisella jalalla. Itse kierrätin Kessin pidemmän kautta, koska Kessille sopii paremmin eteneminen kuin siivekkeen ympäri pyörittäminen. Nätti ja koottu pikkuhyppy, joka käänsi heti alusta asti, kun vaan ohjasin varmasti enkä itse haparoinut. Tämä taas ajoi esteelle 3 paremmassa kulmassa. Este 4 tulee kuin itsestään. Este 5 otettiin A:n puolelta kierrettynä, pieni tönäisy lähetti Kessin takaakiertoon. Siitä valssi-vai-mikäsenyt-olikaan-twisti, jossa käsi pidetään aika korkealla ja käännetään kokonaan rintamasuunta esteeseen päin samalla kun peruutetaan esteen taa. Ja kas, Kessi tuli epäröimättä putken pään ohi! Kaks kertaa :). Siitä oma rintamasuunnan korjaus ja lähetys putkeen. Toimivaa.
Alunperin esteet 7 - 10 ei herättäneet mitään ajatuksia. Ei kerrassaan mitään. Ei muuta kuin yrittämään. Kokeiltiin esteelle 7 persjättöä, että saisin etumatkaa. Ei toimi, ei käännä riittävästi ja avaa rintamasuuntaa väärin putkelle päin, jolloin Kessi valui tosi laajan kaarroksen. Tähän tehtiin lopuksi kans ihan esteelle pikku merkkaus, paino käy koiranpuoleisella jalalla ja äkkiä alta pois että ehtii linjaamaan oman liikkeen esteen 8 ohi. Esteet 9 ja 10 meni tosi nätisti takaa ohjaten, en olis uskonut. Ekalla kierroksella olin jäljessä, mutta Kessi paikkaili. Toka kerralla tosi nätti ja jouheva. Joka kerta osui esteelle 11 oikein ja olis mennyt esteen 12kin, mutta palkkasin aina tuohon väliin. Kerran tais kääntää esteellä 10 takaspäin kun tarkoitus oli kierrättää seinän puolelta (että saadaan parempi linja esteelle 11 JA 12). Päästiin pidemmälle kuin ikinä olisin uskonut meidän ajan ekalla puolikkaalla.
Toinen puolikas ajasta aloitettiin esteeltä 10. Siitä kääntö esteelle 11 ja päällejuoksu esteelle 12. Este 13 oli vähän hankalampi. En millään saanut pidettyä päällejuoksun linjaa tarpeeksi lähellä estettä samalla edeten riittävästi edelle. Tästä ei olis ollut mikään ongelma saada koiraa esteelle 13 takaakiertoon. Sain kuitenkin onnistumaan, vähän takellellen. Esteen 13 jälkeen valssi, että jäin putkeen lähetykseen oikealle puolen. Onneksi Kessi irtoaa putkiin, muuten en olis ikinä ehtinyt näyttämään estettä 15 riittävän läheltä. Pari ekaa yritystä meni harakoille, kun en mennyt tarpeeksi esteen päälle. Kun näytin esteen ihan riman päältä niin ei mitään ongelmia. Ehdin hyvin myös alta pois, jolloin Kessi tiesi ajoissa, että pitäis hypätä seuraava este. Pari kertaa jouduin ottamaan putken ja A:n erottelun. Heti kun en yrittänytkään lähelle vaan kauempaa kutsuin ja linjasin niin lähti onnistumaan. Kepit oli loistavat, kaikki kaks kertaa. Ekat Maria palkkas ja tokalta jatkettiin palkaksi matkaa.
Sen verran ollaan kehitytty, että esteelle 20 ei tarvinnut vipata eikä tönätä eikä mitään, Kessi poimi sen hienosti. Puomille hieno kontakti. A:n kontakteiltahan Kessi vielä tipahtelee, ei jarruta ajoissa (TREENIÄ). Putken 22 oikea pää oli helppo löytää ja muurille tuli joka kerta. Mutta joku ohjas esteet 24 - 26 ihan miten sattuu. Monta kertaa. Saksalainen esteelle 24 meinas olla liikaa ohjaajan fysiikalle. Varsinkin, kun esteelle 25 olis pitänyt vaihtaa puolta heti saksalaisen perään, olisko persjätöllä ..?.. Este 26 tais onnistua joka kerta ja sain tönättyä juuri sopivasti esteelle 27. Paitsi, kun yritin siihen jatkoa. Oikeasti se persjättö toimi, kun sai sen ajoitettua hyvin ja meni vähän kauemmas esteestä. Että teki sen jätön niinku rataa eteenpäin ja muisti silti pikkasen tönästä Kessiä takaakiertoon. Este 28 oli helppo, mutta yritäppä saada nopea putkiorientoitunut koira putken 29 oikeaan päähän. Vaikka onnistuihan se toisella tai kolmannella yrityksellä. Ei huono.
Vähänkö jäi taitava fiilis :) Ja ensimmäistä kertaa me päästiin radan loppuun asti! Tai siis oltais päästy, mutten ottanut enää puomia kun halusin palkata sen putken oikeaan ja meille vaikempaan päähän menon. Mehän on kehitytty :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti