Anti-motivaatio toko

Oikeesti. Täällä on ryhmittymä nimeltä Herwoodin Hauvat :). Mä änkesin niiden tokoon. Kun se on näppärästi tossa noin 100m päässä. Maanantaina oli eka kerta kun päästiin paikalle. Ensin jäi kertoja väliin juoksun takia ja sitten oli kuukauden koulutustauko. Ja nytkin keskiviikkona oman vuoron päällä oli sienikoirakurssi. Mulla oli autoton maanantai enkä päässyt agiin, joten ihan yllättäen menin korvauskerralle kuokkimaan.

Treenit oli oikein lupaavan oloiset. Vaikka niistä Kessin kannalta kehkeytyi mahdollisimman anti-motivoivat treenit. Aluksi harjoiteltiin pujottelua toistemme lomasta. Ei tarvinnut seurauttaa, kontakti riitti. Ei meillä tainnut ihan kontaktikaan onnistua, mutta Kessi pysyi koko ajan mukaana ja aktiivisena. Kuitenkin ihan ekaa kertaa tehtiin tällanenkin 'pentutreeni'. Eka pujoteltiin kävellen, sitten juosten ja lopuksi vielä koira irti vapaassa askellajissa. Olis muuten loistava (lähes) kelle tahansa harjoitella tällaista rentoa koira-irti puuhastelua. Varsinkin niille, joita jännittää löysätä koiraa irti. Kyllä mullakin vilahti epäilys mielessä, mutta se ei päässyt vaikuttamaan tekemiseen. Ja mä oon kuitenkin tottunut treenaan koira irti.

Sitten tehtiin sivulletuloja. Niissä ei mitään uutta tai ongelmallista.
Sitten tehtiin oikealle käännöksiä paikalla. Näitä ollaan jonkun verran harjoiteltu. Kessi tahtoo kääntyä helposti yli. Katseen ja olkalinjan mukana varmaan. Kokeilin siten, että katsoin voimakkaasti koiraan enkä käännöksen suuntaan. Näin tehtynä ainakin kaksoisistuminen jäi pois. Tämähän on rally-tokossa iso virhe.
Sitten tehtiin vasemmalle käännöksiä paikalla. Niissä ei mitään uutta tai ongelmallista.

Tein vaan muutamia per suunta. Oikeelle vähän enemmän, mutta meille helpohkoja en jäänyt hieromaan. Hyvä minä. Kessi oli tässä vaiheessa vielä mukana hommassa. Naksuttelin nää kokeilut ja palkkasin namilla.

Sitten alettiin treenaamaan ohjaajille käännöstä. Täyskäännöksessä ensin Y ja sitten T. 90 käännöksessä käännöksen puoleinen jalka astui 45 asteen kulmaan ja siitä jatkettiin seuraavalle sivulle. Näitä harjoiteltiin ja tahkottiin ilman koiraa. Tässä tein virheen, enkä laittanut Kessiä esim penkille istumaan. Käskin sen maahan. MÄRKÄÄN maahan. Menihän se. Ja pysyi. Muttei oikein halunnut alkaa muuta.

Tästä jatkettiin toiseen suureen virheeseen eli yritin tehdä käännösharjoitusta koiran kans entisen idarin tapaisessa kuviossa. Tässä ei kyllä seuraamista nähty, ei nähty edes mukana pysymistä. Eikä ohjaajalta muutenkaan oikeaoppisia käännöksiä. Tarttee harjoitella.

Yritin vielä vähän ottaa kupilla seuraamista tai ihan mitä tahansa, mutta Kessi oli jo luovuttanut mun suhteen. Kyllä se vähän yritti jotain mieliksi venkoilla. En viitsinyt temppuilla enempää ja kun homma alkoi tuntua itsestäkin painostukselta niin lopetin siihen. Laitoin vain palkat takas reppuun ja totesin, että lähtäänpä kotiin. Hyvä niin, sillä hetki tämän jälkeen alkoi tulla vettä kuin Esterin sieltä. Olipa huimaa vetää paskajäykkää kelpietä kotiin treeneistä. Mutta eipähän tarvinut sateen takia yrittää turhaan tokoilla, ettei Kessille jäis mielikuva, että sateesta pääsee kun ei vaan tee. Tai jotain. Tuskinpa sillä olis enää ollut suurempaa merkitystä tässä motivaatiokonkurssissa. Ens kerralla paremmalla ajatuksella.

Mahduttiin 8.9 rally-toko kisoihin. Tarvis saada tuo motivaatioasia siihen mennessä edes jollekin mallille.

Kerran kuussa -agivalmennus

Tämähän oli jo lauantaina, mutku ei jaksa/ehdi päivittää. Ollaan päästy Maria Salosen kerran kk valmennukseen. Agia siis. Maria painottaa ohjausta ja ohjaustekniikkaa ja ohjauksen ajoitusta. Sopii meille. Rata oli mun tasolle aika vaikea. Käytiin eka itsekseen läpi ja mietittiin omalle koiralle sopivia ohjauksia. Sitten käytiin rata läpi porukalla ja mietittiin mikä oli järkevää ja miten kannattais oikeasti ohjata. Itse asiassa tänään onnistuin parhaiten suunnittelussa :). Mulla oli monta kohtaa, jotka olin jo etukäteen ajatellut järkevästi. En aina ihan loppuun asti, mutta oikeaan suuntaa.

Saatiin ratapiirrokset mukaan. Otan siitä ehkä kuvan tähän jossain vaiheessa, jos jaksan ja selitän enemmän, jos muistan.Eniten jäi mieleen Marian kommentti siitä, miten kauhean varovasti mä ohjaan koiraa. Tämä sai ajattelemaan varmaan siksikin, ettei siitä ole edes viikkoa, kun Sari huomautti samasta asiasta tokon tiimoilta. Pistää miettimään missä vika (eikä se ole koirassa). Kessi oli tässä valmennuksessa radalla jopa poikkeuksellisen hidas ja mä menin siitäkin entistä varovaisemmaksi.

Kohokohtana mainittakoon mm puomin kontakti. Kessi teki nokkasun ihan itse, oma-aloitteisesti ja heti kontaktilla! Kepit oli aika hitaat, mutta Mariankin mielestä Kessi miettiin siinä niin paljon, ettei sen takia saa vauhtia päälle. En usko, että verkot on tähän oikea ratkaisu. Yritän päästä tekemään toistoja ja seuraan miten edistyy.

Lisätty kuva ja kommentteja. Itse asiassa en ole satavarma onko tämä elokuun vai syyskuun rata.

En myöskään muista tähän enää kommentteja vaikka muistankin sieltä täältä pätkiä tästä tehneeni. Alkupätkä meni hyvin tai ainakin kohtuudella useamman toiston jälkeen. 3 hyppy tuli takaakiertona nro5 siivekkeen kautta ja hypylle5 kierto nro3 siivekkeen kautta. Ehkä tuohon pituudelle asti. Sitten jäätiin kiinni 10-14 väliin enkä muista siinä onnistuneeni. Liikaa vauhtia, koiralla. Taisin tehdä myös tuonne 17 putkeen vientiä, joten ehkäpä pääsin rataa melkein puoleen väliin.

Reissutreenit

Viime viikko oli ensimmäinen kesälomaviikko. Heti viikonloppuna Anne oli villisten kans Tampereella. Mulla oli tarkoitus kisata agissa 18.8 ekaa kertaa, mutta silmävamman takia ei sitten edes ilmoittauduttu. Eikä sillä, eihän me olla päästy juuri treenaamaankaan. Käytiin kuitenkin ekaa kertaa agikisoissa harjoittelemassa käyttäytymistä. Kessi käytöksessä ei ollut moitteen sijaa. Lähdettiin Annen kans yhtä matkaa Ouluun.

Maanantaina haettiin Kessin kans ekaluokkalainen koulusta. Kessi oli reippaasti monien pikkulasten taputeltavana. Ei edes yrittänyt hyppiä. Paitsi opettajaa vasten. Löydettiin oma ekaluokkalainenkin ja harjoiteltiin vielä ilta lapsiperheessä käyttäytymistä. Oltiin molemmat melko puhki.

Tiistaina käytiin tokoilemassa. Seuraamisessa vahvistin virettä leikillä. Hyviä pätkiä pari. Ei pidä ahnehtia. Muistaakseni tein maahanmenoa ja sekin hyvä. Ja noutoa. Vauhtia on, mutta kapulan otto voisi olla siistimpi. Siinä kokeiltiin Sarin neuvosta kapulan noutoa aika läheltä ja ilman heittoa. Ottaa nätisti näin. Tarttis vaan vahvistaa. Lopuksi kaiveltiin esiin hyppy. Tehtiin muutama hyppy pallolla, yks pysäytys väliin ja sitten taas hyppy pallolla. Näistä innostuneena otettiin vielä hyppynoutoa. Näitähän ei olla ennen tehty, joten totta kai silloin aloitetaan metallikapulalla ja ihan hyppynoutona. Aluksi Kessillä oli HANKALAA. Aikansa temppuiltuaan saatiin hyppynouto aikaiseksi. Sama isommalla puisella kapulalla. Näissä huomas, ettei Kessi ole tottunut painoon hypyssä. Ei oikein osannut ottaa matalankaan hypyn alastuloa. Yritteli kuitenkin kaikenlaista. Ai niin, mulla oli rasiassa mahapalloja, joista annoin huippupalkkana. Toimi näissä treeneissä hyvin. Ja mun pitäis ainakin näytellä varmaa vaikken tiedä mitä tekisin. Treenisuunnitelma saattais auttaa...

Keskiviikkona mentiin metsään ja Sari tekas meille jäljen. Lainattiin jälkiliinaa, mutta muuten jäljesteltiin pannasta. Ei kovin huono ratkaisu. Olisko ollut reilun tunnin vanhennus, sää oli sateinen ja metsä siis märkä. Jana oli noin 20m, Kessi meni suoraan ehkä 10m. Sitten korjasin suuntaa ja ehkä tästäkin sekaantuneena Kessi lähti takajäljelle. Annoin jäljestää tielle asti. Sieltä jouduin kutsumaan takas, pahvi jäi jäljen alkuun hummailemaan. Päästiin matkaan ja Kessi jäljesti aika hyvin. Eka ja toka kepit nousi loistavasti ja kulmatyöskentely oli hyvää. Kolmas keppi jäi väliin. Kessi jäi  tällä suoralla pyörimään kaks kertaa, muttei siis etsinyt keppiä loppuun asti. Epäilen, että jommassa kummassa paikassa oli keppi. Viimeinen keppi nousi vielä hyvin. En auttanut jäljellä, koska en tiennyt mihin jälki menee tai missä kohti kepit on.

Koska olin mummolassa ja meillä oli piha käytettävissä niin harjoiteltiin kuppipalkkaa joka päivä. Muutaman muistutuksen jälkeen Kessi teki jo jotain helppoja temppuja. Ei montaa eikä kovin hyvin, vieläkään. En ole varma onko tuo kupin jättö reunalle meille kuinka hyvä keino. Tarttee kokeilla. Kentälle se kuitenkin toimi siten, että yhdessä juostiin repulle ja otettiin kupista mahapulla. Ehkä se toimii paremmin kentällä kuin pihassa.

Viikon ainoot agit

Vähän laahaa perässä julkaisut. Agitreenit oli maanantaina. Olinpa taas kömpelö ja hidas ja osaamaton ohjaaja. Kerta viikossa ei vaan riitä edes ylläpitämään omaa tasoa. Huonolla ohjauksella saan koiran hitaaksi ja epävarmaksi. Ja sitähän me ei toivota, Kessin suosikkilajiin.

Tehtiin ekalla kokeilulla hieno radanpuolikas. Kessi tiputti eka riman, mutta se oli enemmänkin työtapaturma. Muista hyppyyttää koiraa pari kertaa ennen radan yritystä! Näistä oppii. Palkkasin radan puoliväliin keinun takia. Ei olla sitä radalla otettu eikä ihan vielä oteta. Toinen kierros samaa pätkää ja mä olin ihan surkea. Mä en koskaan saa kahta hyvää suoritusta peräkkäin. Parempi kuitenkin, että hyvin menee se eka pätkä. Kisoissa harvoin saa ottaa uusintoja. Loistavana yksityiskohtana oli puomin alastulon nokkasu. Nokkasi joka kerta! Jäi sinne toisella kierroksellakin, vaikka eka otettiin 'kisanomaisesti'. Vielä ei etene loppuun asti, jos mä jään jälkeen. Eikä varmaan kauheasti kestä mun vedätystä edellekkään. Näitä tarttis alkaa vahvistamaan (nyt kun tuli mieleen).

Keinun jälkeinen pätkä ei ollut oikein meidän juttu. Siis eka suora. Tai vielä tarkemmin se suoran viimeinen hyppy, jonne en koskaan ehtinyt. Sari olis jo karjunut, että kuulen sun askeleet (koska itsekin tiedostin raskaan askelluksen). Tartteis opetella rentoa nopeaa juoksua. Laitetaan seuraavaksi treenauslistalle juoksulenkeille. Räpittiin kuitenkin jotain ja päästiin kepeille asti. Jotka kuulemma sais olla nopeammat. En ole ihan varma miksi nää on ja pysyy hitaina. Luultavasti vain harjoituksen puutetta. Johon ei taida auttaa verkot, joihin Kessi osuu, jos menee ihan keppejä nuollen. Tai ehkä Kessi on vaan jumissa ja tollanen sivuttainen liike ei onnistu. Seurataan tilannetta.

Pienen tauon jälkeen otettiin keinua erillisenä. Kessi pyrkii edelleen innokkaasti rämäyttelemään ja siirtyy heti keinun päälle seisomaan. Joten otin siihen luonnollisena jatkumona nokkasun ja vapautuksen. Oppiipahan sitäkin pikkuhiljaa myös keinulle. Tein myös keinutusta. Vielä on vähän jäykkiksenä yläasennossa keinuttaessa. Keinu kärsii kuitenkin pudottaa jo aika korkealta ilman, että Kessi pyrkii siitä pois. Otettiin tähänkin nokkasu perään. Ja lopuksi tehtiin pari kertaa ihan kokonainen keinu. Vähän arastelee keinautusta ja toisella kerralla hetken mietti, että hyppäis pois. Kuitenkin kaks ihan kohtuullista keinusuoritusta. Jatkamme valitsemallamme tiellä.

Viime viikon rally-tokot

Koirakoutsin rally-toko treeneissä pitkästä aikaa.

Kessi oli huippuna :). Juuri sopivasti kierroksia, kouluttaja-Kristan mielestä jopa liikaa. Tarkkuus kärsi, mutta mua ei haittaa. Into on paljon tärkeämpää tässä vaiheessa. Hyvin jaksoi kaksi kertaa radan. Tuli toki virheitä ja palkkailin välillä. Jos sama meno jatkuis niin uskaltais ilmoittautua 8.9 rally-toko kisoihin. Tai jos vaan ilmoittautuis...

Liikevirheinä useampaan kertaan nähty perseen siirto maahanmenossa ja istumaan nousussa. Näistä rokotetaan rallyssä yllättävän paljon. Vaikka tokossa niitä ei juuri lasketa (paitsi kaukokäskyissä). Harjoittelen näitä nyt kotona. Muutaman kotikerran jälkeen ei muutosta. Ettei vaan olis jotain, joka liittyy myös siihen huonoon istuma-asentoon. Jos rangassa on jotain omituista rakennetta tmv. Pistetään korvan taa ja seurataan edistymistä.

Lisään uuden tunnisteen: motivaatio. Tätä kerran työstetään nyt enemmän. Rally-toko treeneissä asenne oli jo oikea. Kotona harjoitellaan ruokakupilla. Ei joka ruokintakerta, mutta lähes joka päivä. Suoritusten taso ei päätä huimaa, mutta liikkeet on napakat ja nopeat. Sivulletulot suuntautuu kuppia kohti jne mutta nykyään jokaisesta tulee jo onnistuneitakin toistoja ja Kessi yrittää samalla intensiteetillä uudestaan. Tänään aamulla otin jo aika paljon ja montaa erilaista juttua. Lomalla (eli ens viikolla) kokeilen samaa ulkona.

Paluu agiin

Eilen oli ekat agit TamSKin treeneissä juoksutauon jälkeen. Taidettiin kumpikin olla vähän veteliä, siis jopa Kessi. Itse en saanut oikein mitään tehtyä kunnolla eikä ohjaamisen osalta jäänyt kovin paljon muisteltavaa.

Aloitettiin muistuttamalla muutamaan kertaan sekä A:n että puomin kontaktit. Yllättäen Kessi muisti nokkasut! Aluksi kouluttaja palkkasi muutaman 'jes' kehun jälkeen ja aina viimeisestä nokkasusta kutsuin 'tule' käskyllä ilman muuta palkkaa. Ei tainnut kertaakaan lähteä kontaktilta ekalla tule-käskyllä, mutta ehkä ongelma näin päin ei ole ihan niin vakava :). Kessi pysähtyi joka kontaktille myös radalla elikkäs muutamia muita estetiä ennen suorittettaessa.

Otettiin rataa pätkissä. Aluksi vaan sössittiin yhteistuumin. Muutamaa kohtaa mä en saanut millään onnistumaan, Kessi sentään teki parhaansa ohjauksen puitteissa. Välistä vedot oli tänään hankalia. Ja ennakoiva valssi ei mulla oikein lähtenyt liikkeelle. Kato kun pitää jäädä odottamaan, että koira hyppää loppuun asti... Muutama hyvä pätkä. Tällä kertaa parhaiten onnistui ne pätkät, joissa jäin jälkeen ja ohjasin vaan kauempaa ilman suurempia suunnitelmia.

Kepit onnistui kans hyvin. Muutamalla toistolla jäi vika välit pujottelematta, mutta silloinkin kaivelin makupaloja etukäteen. Vautia sais olla enemmän, mutta ehkä se lisääntyy varmuuden myötä, joskus.

Irtoesteenä otettiin keinua ja sekin on vähintään samoissa kuin ennen taukoa, jos ei parempikin. Rämäyttely oli siistiä ja Kessi pyrki heti keinun päälle kun sai tassuilla yläreunasta kiinni. Keinuttelutkin onnistui hyvin. Vielä on ehkä ihan vähän epävarmuutta, mutta kuitenkin koko ajan pyrkii omatoimisesti esteelle eikä missään vaiheessa lähtenyt itse pois. Tosin keinulla oltiin vain lyhyitä pätkiä ja etupalkkakin oli käytössä. Otinpa sitten muutaman nokkasunkin keinuttelun päätteeksi ennen kuin vapautin etupalkalle. Hyviä toistoja paljon! Keinulla kaikki onnistui hyvin ja sai olla tarkkana, ettei Kessi karannut itsekseen ronkkimaan estettä. Siis siinä vieressä ollessa mun valmistautuessa seuraavaan toistoon. Ens kerralla taidan kokeilla myös kokonaista keinua.

Kiipelin tokopäivä

Eilen osallistuttiin Kiipelin tokopäivään. Kouluttajana oli Anne Talasmäki.

Aluksi kerroin monisanaisesti meidän suurista vaikeuksista seuraamisen opetuksessa. Myönsin kyllä heti, ettei me olla treenattu juuri ollenkaan. Tunsin pistoksen omassatunnossa. Arvelin myös ääneen, että ehkä Kessi olis oppinut sen seuraamisenkin kun olis vaan treenannut sinnikkäästi jollain keinolla. Hyvä kokeilla muutaman kerran ja pitää heti perään useamman kuukauden tauko. Eikä se opi, jännempi juttu...

Me aloitettiin tietenkin seuraamisella. Näytin ensin miten olen juoksutauon aikana naksutellut sivulletuloa. Anne ei nähnyt näissä mitään isompaa ongelmaa. Muutaman toiston jälkeen Anne ehdotti, että mitäs jos naksautuksen jälkeen en tumppaiskaan namia koiralle suuhun. Sen sijaan Kessi joutuis saalistamaan namiakin kunnolla. Oho, ai niin... Sehän sai heti koiraan vauhtia. Otamme tämän käyttöön!

Sitten kokeiltiin seuraamispätkää lelulla. Sillai niinkun muutkin tekee eli innostetaan koira leluun, varastetaan lelu ja lähtään kävelemään. Kun koira on aktiivisesti seuraamispaikassa sanotaan seuraamiskäsky ja palkataan lelulla. No sehän toimi, olipa ylläri... Onhan me muutaman kerran näinkin tehty, mutta silloin Kessi ei lähtenyt edes yrittämään oma-aloitteisesti. Joko tein silloin jotain väärin tai tilanne on muuttunut. Otamme tämän käyttöön naksuttelun lisäksi.

Ei tehty seuraamista enempää kun se kerran onnistui ja kaikille jäi hyvä mieli eikä sitä sillä kertaa pysty enempää parantamaan. Tehtiin hyppyä kun sitä saa tehtyä niin harvoin (me jotka ei käy ohjatuissa treeneissä). Eipä siinä kummempia. Anne heitti pari toistoa palloa perään. Yhdelllä toistolla pysäytin seisomaan ja heitin pallon ja lopuksi vielä yks toisto suoralla peräänheitolla.

Ennen treenin aikana oli aktiivisuuden opettamisesta enemmänkin juttua. Ja siitä, ettei mene mukaan laamailuun vaan sievästi 'pakottaa' tekemään silti. Vaikka tiukillehan se ottaa jos joutuis pikkukelpieltä vaatimaan silloin kun pikkukelpie ei halua... Tässä taitaa olla pieni ajatustyön paikka.

Toisella kierroksella otettiin ihan uutena liikkeenä tunnaria. Aikaisemmin Kessi on vaan poiminut metsästä omia keppejä ja käpyjä. Tehtiin niin, että piilotettiin tunnarikapulaa nurtsiin. Ensin vein kapulan itse pari kertaa ja Kessi kävi etsimässä. Nämä onnistui hyvin ja Kessi vaikutti varmalta. Sitten Anne vei kapulan ja sekin onnistui. Kapula piilotettiin joka kerta samaan nurmilänttiin. Sitten kaadettiin pikkusankollinen häiriökapuloita välille ja Anne vei taas oman. Kessi meni ensin läjälle ja hieman epävarmasti otti yhden, mutta jatkoi matkaa nurtsille. Väärä tippui vähän ennen nurtsikohtaa ja Kessi etsi oman, vähän epävarmemmin ehkä. Paluumatkalla meinas vielä lähtä katseleen läjää, mutta sain kutsuttua pois ja palkattua oman tuonnin käteen asti. Viimeiselle vein itse kapulan eikä Kessi yrittänytkään tällä toistolla häiriöläjälle. Hyvä! Muutama seuraava treeni tarvii vielä aloittaa ilman läjää, että muistaa mitä oltiin tekemässä. Sitten vaan reippaasti eteenpäin. Ja mikä parasta, Kessi selvästi tykkäs tästä harjoittelusta. Myös Annen mielestä, ettei ihan pelkästään omaa kuvittelua ollut.

Oman ajan lopuksi tehtiin pikaisesti istu-maahan-istu kaukokäskyvaihtoja. Ei ehditty muita vaihtoja ennen ajan loppumista. Toistoja vaan, tähänkin. Istumiset olis hyvä palkata hieman takaviistoon. Muita vinkkejä ei ehditty saada.

Lopuksi Anne näytti Viljon kanssa tulitikkutunnaria. Kiva ajatus. Jos joskus jaksaa/kehtaa niin vois kokeilla. Nyt olis pari muutaki juttua työn alla. Kun vaan aloittais.

Lukaisinpa tänään Lentsun blogia ja siellähän sattui heti ensimmäisenä silmiin meille oikein sopiva lause: 
Ei se määrä, eikä se laatu ... vaan ne molemmat yhdessä. Ei muuta kuin treenaamaan :)

Nokian ryhmänäyttely

Käytiin eilen näyttelyssä. Kessi oli ihan loistava! Arvostelu oli hyvä, löytyy tuloksien puolelta. Laatuarvostelu ERInomainen ja kilpailuluokassa sijoituttiin kolmanneksi. En mene takuuseen, että laatuarvostelu ja kilpailuluokka ovat oikeita sanoja tilanteisiin. Mutta ei siis menty jatkoon avointen narttujen kehästä.

Loistavaa oli se, että pääsääntöisesti Kessi seisoi aina kun piti. Ja juoksi nätisti aina kun piti. Tuomari oli vaan mäntti, eikä tajunnut kelpiestä mitään ;). Tai kuten Toni sanoi, voittajan esittäjä oli itsevarmempi kuin minä... Oli miten oli, olen tyytyväinen. Voidaan mennä joskus toistekin.