Olkoon koko viikkoraportointi

Hyväksyn sen, mitä en jaksa juuri nyt muuttaa eli viikkoraportointi on kuolleena syntynyt ajatus enkä jatka sitä enää. Useimpina viikkoina ei ole juuri mitään raportoitavaa. Tai sitten on ihan oikeat treenit, joista voikin tehdä oman juttunsa. Kirjaan sitten erikseen esim tunnarin tmv edistymistä, kunhan niitä pääsee taas tekemään/jatkamaan. Tunnarissa kirjaamisesta on selkeästi hyötyä, koska välillä vaan tulee pidempiä taukoja ja jostain on hyvä päästä tarkistamaan missä mentiin, mikä onnistui ja miten ajattelin jatkaa. Ja jos en jaksa raportoida tuon vertaa niin sitten ei voi mitään :D. Ehkä joskus taas ehtii ja jaksaa. Mä oon selkeesti hyvillä keleillä treenaaja. Tällasina vetisinä ankeina päivinä ei tule mieleenkään tehdä mitään lenkillä. Aurinkoisina päivänä on PALJON hauskempaa :). Kesää odotellessa.

Annukan tokotreenit

Ilmoittauduin pitkästä aikaa tokotreeneihin perjantaille. Annukka tosin oli kipeänä ja tuuraaja tais olla Riitta... Treenit meni ihan jees ja meillä oli kivaa. Kaikki onnistui aina siihen asti, että ohjaaja tuli katsomaan ja kommentoimaan meitä. Ja selittelyksihän se meni :)

Luoksetulo jättö : treenattiin erikseen jättöä ja sivulletuloa. Jätöt ok. Tarvii vaan muistaa palkkailla ihan heti jätöstä ja siitä eri matkojen ja aikojen jälkeen. Kouluttajan huomio: palaa koiran luo palkkaamaan, älä heittele namia.

Luoksetulo sivulletulo ja avoin palkka: tein monta ihan hyvää toistoa kierron kautta ja ilman. Mutta Kessi tulee noin lyhkäset matkat ravilla. Yritin saada vauhtia laittamalla avoimen palkan. Samalla kouluttaja tuli katsomaan miten onnistuu. No ei enää mitenkään. Kelpie ei voinut tulla kunnolla sivulle, kun se avoin palkka houkutti niin pirusti. Onneksi kouluttaja ei jäänyt taikinoimaan sitä sivulletuloa vaan uskoi mun selittelyt ja puhuttiin lisää avoimesta palkasta luopumista. Kessin ehdottomasti suurin ongelma avoimessa palkassa on lähellä tekeminen. Kauempaa onnistuu paremmin. Ja saatiin me näön vuoksi muutama ihan hyväkin sivulletulo tehtyä. Tarvii siis treenata lisää palkasta luopumista. Ylläri...

Nouto, pitäminen: tein pitoharkat tunnarikapulalla. Olen aikoinaan vahvistanut otetta ja sen kyllä huomaa. Kessi junttaa kapulaan kiinni niin että siihen jää hampaanjäljet. Mielestäni täysin opetettu tapa ottaen huomioon kuinka löysä ote sillä on esim leluista leikkiessä. Itse pito siis onnistui kivasti edessä ja sivulla. Silloin tällöin pyöräytti kapulan takahampaisiin ja junttasi sen sinne. Ei muuten ole helppo saada pyöräyttämään takas ilman irrotusta. Enkä haluis pyytää irrotusta silloin kun ei ole tarkoituskaan palkata. Ja toisaalta olen yrittänyt opettaa, ettei saa pyöräyttää silloin kun minä kosken kapulaan. Ehkä tässä kohtaa jostain virhemerkistä olis hyötyä... Joka tapauksessa kouluttajan ohjeesta yritin palkata myös ilman irrotusta. Paitsi ettei Kessi tiputa kapulaa ja vaihda leluun (mutta hei, tässä mä voin käyttää avointa palkkaa ja vapauttaa sinne, pitäköön kapulan suussaan...). Ja kouluttaja neuvoi teettämään koiralla muita töitä kapula suussa. Alku oli vähän kankea eikä mikään muu onnistunut kuin istuminen ja liikkuminen yhdessä kapula suussa. Muutama yritys ja Kessi hoksas. Sen jälkeen kiertäminen ja pysäytykset ja kaukot onnistui kapula suussa. Tosin en teettänyt montaa toistoa putkeen. En tietenkään, kerrankin tajusin olla ahnehtimatta uudella taidolla ;)

Paikallaolo: useampi minuutti, piilossa. Avoin palkka takana. Alku hyvä, meni kivasti maahan. Ehkä jäi ihan vähän liian lyhyeeseen makuuasentoon. Poistuin piiloon ovesta ulos. Kessi pysyi hyvin, ei äännellyt eikä nuuskinut (kouluttajan mukaan). Palasin koiran taakse ja siinä vaiheessa Kessi kaatui kyljelleen, kun piti yrittää kääntyä mukana. Ei siis edes mihinkään lonkka-asentoon vaan ihan kyljelleen. Ja viereen palatessa kaatui siitä selälleen. No, pyysin sivulle ja palkkasin. Oma moka kun en muistanut, ettei se kestä takana käyntiä silloin kun siellä on tuo palkka. Kouluttaja suositteli välillä etupalkan käyttöä. Ja taas mä sorruin selittelyyn... Mutta joo, olis pitänyt muistaa.

Kokonaisuutena treenit oli tosi kivat. Tarvii yrittää olla itselle armollisempi, etten vaan muista kaikkea, mihin yli puoli vuotta sitten jäätiin. Tässähän näitä muistuu mieleen. Enkä ole nykyään treeneissä ihan niin ajatus mukana kuin ehkä ennen. Kai tämä tästä vielä palautuu. Pidän lupaavana merkkinä sitä, että yleensä mulle tulee se 'ai niin' mieleen heti virheen sattuessa.

Vko 6

Ensin mä ajattelin, että tää oli treenimielessä ihan turha viikko. Mutta sitten muistin, että mehän käytiin jopa kaks kertaa purkkiratatreeneissä. Käytiin siis treeneissä enemmän kuin kertaakaan Annin syntymän jälkeen viikossa. Lisäksi viikonloppuna tokoiltiin ulkona vähän.

ID eli purkkiratatreeni: nämä on lueteltu erillisissä posteissa, joten ei siitä enempää. Kivoja treenejä ja Kessi nukkuu kaikkensa antaneena illan.

Seuraaminen: pikkutoistot jatkuu. Luulen, että nämä jopa etenee. Ainakin oikealle käännös oikealla seuraten on parantunut. Vaikkei siis montaa kertaa olla tehty.

Liikkeestä seisominen: itse seisominenhan on ihan jees. Nyt Kessi alkaa pikkuhiljaa muistaa miten paluussa tai koiran takana käydessä pitikään käyttäytyä eli alkaa pysyä paikoillaan ja seisoallaan. Tein tätä myös juoksusta, joten itse seisominen on aika varma.

Viime viikolla heittelin Kessille joka lenkillä lunta ja sen kyllä huomaa. Koira on kotonakin enemmän kuin tulisilla hiilillä. Voihan siihen vaikuttaa muutoinkin vähäisempi treeni, vaikkei se ihan näin ole ennen leppoisampiin viikkoihin reagoinut. Eikä se kuumu ja kyttää samanlai mitään muuta kuin lumen heittelyä tai potkimista. Olenpa sitten valjastanut tämän pakkomielteen asennon pitotreeniin eli käsken Kessin seistä ja heittelen lunta. Olipa kelpielle tiukassa tajuta, ettei saa heti syöksyä. Vaikka tavoistani poiketen tajusin aloittaa tosi pienellä heitolla. Tai tosipuheessa aloitettiin siitä, että mä otin lunta käteen ja Kessi pysyi paikoillaan (eli ollaanhan me jotain hyödyllistäkin tehty joka päivä).

Perjantai-illan purkkiratatreenit

Päästiin (viime viikon perjantaina) onnekkaasti samalle viikolle toisen kerran purkkiradalle ja sehän meni jo paljon mallikkaammin kuin ensimmäinen kerta. Tehtiin kaksi kierrosta, kolme toistoa per kierros. Ja vielä kolme harkkoa/purkkia radassa.

Ensimmäisellä kierroksella sovittiin etukäteen mihin hajupurkki laitettiin, mutta avustaja sanoi kuitenkin jes oikean kohdalla. Ensin oli keskellä ja Kessi tais sattua siihen heti. Tällä kertaa jäi purkin tuntumaan kun kehuin. Viimeksihän Kessi tuli luokse asti kehusta ja monesti vielä palatessa tarjos väärää purkkia. Toisella Kessi kävi tutkimassa samaa kohtaa, mutta jatkoi siitä rataa aika nätisti. Heti toinen oli oikea purkki ja taaskaan ei tullut kovin paljoa vastaan. Kolmannella toistolla Kessi meni heti oikealle, mutta jatkoi matkaa ennenkuin ehdin kehua. Avustaja kuitenkin hihkas jes, jolloin Kessi vilkas avustajaa ja palas heti takas oikealle purkille. Avustajan käyttö tässä muodossa pitää siis lopettaa.

Toinen kierros tehtiin siten, että tiesin mikä on oikea missäkin toistossa eikä avustaja sano mitään. En muista miten Kessi eteni, mutta kaikissa toistoissa jatkoi matkaa väärältä nopeasti ja varman oloisesti. Kehuin toki edelleen heti kun tuli oikealle purkille, joten ei päästy vieläkään näkemään jäiskö oikeallekaan. Tämä siis kuuluu asiaan tässä muisteluvaiheessa ja odottaminen otetaan kuvioihin vasta muutaman treenin jälkeen.

Kokonaisuutena todella paljon parempi kuin maanantaina. Kessi työskenteli varmemman oloisena ja oli jotenkin rauhallisempikin. Harmi, ettei päästä tällä viikolla jatkamaan hallille. Pitäis löytää aikaa ja energiaa tehdä kotona edes muutama treeni.

Helmikuun suunnitelmia

Tämä on vaan tulevia suunnitelmia. En aio enempää itseäni soimia mitä kaikkea jäi viime kuulla tekemättä ;). Tekemisiä on kommentoitu viikottaisissa tai erillisissä treenikommenteissa.

Tunnari: aina kun pääsee hallille niin yhden kapulan piilottelua siellä. Jos menee hyvin ja saa edes muutamia toistoja niin lisätään kasa. Ja käytetään avustajaa, joka vie kapulan.

Kaukot: istu - maa -istu vaihdot napakaksi. Etäisyyttä ja häiriötä pikkuhiljaa. Takapalkka käyttöön ja varmuutta vaan lisää. Vähän vahvistaa myös muita vaihtoja, jos kotona ehtii ja jaksaa. Eli täsmälleen sama kiuin tammikuulle...

Seuraaminen: perusseuraaminen on ihan ok. Sivusiirtymiä, askeleita eri suuntiin, käännöksiä ja vauhteja. Ja häiriötä kimppatreeneissä. Otetaan matkaa ja kestoa sitten joskus.

Luoksetulon pysäytys: näyttäis toimivan parhaiten käsimerkillä eli jatkamme sillä. Käytä aina mahdollisuuden tullen avustajaa palkanheittäjänä. Ja vois käyttää ehkä enemmän takapalkkaa.

Liikkeestä seiso: seisomiseen (ja maahanmenoon ja istumiseen) lisää asentokestoa, myös häiriössä. Eli niitä tassuja ei ole suotavaa liikutella takana käydessä tai sivulla ollessa tai palkkaa kaivellessa. Teen sitten nyt tätä työtä, joka olisi pitänyt tehdä jo pentuna. EhtiiEhtii :)

Liikkeestä maahan: maahanmenoon (ja seisomiseen ja istumiseen) lisää asentokestoa, myös häiriössä. Eli niitä tassuja ei ole suotavaa liikutella takana käydessä tai sivulla ollessa tai palkkaa kaivellessa.

Nouto: tää on kivalla mallilla enkä taida panostaa tähän pikkutreeneissä. Vois ottaa sivulle palautukseen vauhtia ja tarkkuutta aina välillä.

ID: purkkirataa kotona ja hallissa. Ensin vahvistaa oikean valintaa ja ehkä odottaa ilmaisua, jos valinta vahvistuu riittävästi. Irtonaisena esineiden ilmaisua, esineen suuhun ottamiseen pitäis keksiä jotain. Sitten pitäis vielä miettiä tekiskö pitkästä aikaa jälkeä asfaltille jo talvella vai odottelisko kevättä. Tätä vauhtia kevät pääsee yllättämään, eikä tarvi miettiä.

Purkkirataa pitkästä aikaa

Onneksi sain vapaata juuri purkkirata treeneihin. Haluaisin muistuttaa Kessille ensin purkkiradalla hajuerottelua ennenkuin vien sen jäljelle. Olen tehnyt muistaakseni kerran tai kahdesti purkkirataa kotona välissä. Hallilla rataa on tehty viime keväänä ID-kurssin yhteydessä. Ja silloin Kessi ei reagoinut harkoissa oleviin hajupurkkeihin ollenkaan, vaan yritti etsiä hajua maasta ja ympäristöstä. Positiivista nyt ensikerralla oli se, että Kessi kävi katsastamassa vain harkot. Tein kahdella harkolle. Makupalana oli tonnikalapastaa tuubissa. Muuten hyvä, mutta yritäppä viedä ahneelta makupalan lähde suusta häiritsemättä toimintaa... Ens kerralla irtonamit, jotka loppuu kädestä.

Otin kaks kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella kolme toistoa. Ensimmäisellä tökki ekaa purkkia (harkossa). Kävi välillä tsekkaamassa kuvaajaa ja palasi sitten harkoille. Kehuin heti kun Kessi tuli oikealle harkolle. Tosin, tein virheen enkä lähtenyt heti palkkaamaan, kehuin vain suullisesti. Niinpä Kessi pysyi harkolla suunnilleen ekan toiston ja sen jälkeen tuli aina kohti. Muut toistot haju oli kauemmassa harkossa, jolloin saatiin kiva kehun jälkeinen väärän harkon härkkiminen ennenkuin ehdin paikalle palkkaamaan.

Toisella kierroksella olin tarkempi sijoittumisen suhteen eli pyrin lähettämään sivusta ettei tule väärän harkon härkkimistä kehun ja palkan välissä. Tein neljä toistoa, joista viimeisellä Kessi tarkasti väärän nopeasti ja siirtyi heti oikealle. Johon kehuin heti. Kessi lähti edelleen kohti, mutta ei nyt yrittänytkään väärälle harkolle. Olis ollut mielenkiintoista kokeilla olisko Kessi oikeasti jäänyt oikealle harkolle, mutta eipä riskeerattu. Ens kerralla sitten, jos homma lähtee pyörimään paremmin.

Olen oikein tyytyväinen Kessin vireeseen. Se oli innokas, liikkui nopeasti ja tökki aktiivisesti purkkeja, mutta oli koko ajan keskittyneen oloinen ja kuunteli ohjeita (paitsi kerran lähti radalle oma-aloitteisesti heti lähtöhajun annosta). Kivat treenit. Näitähän vois harjoitella myös kotona ;)

Vko 5

Ihan pientä heräämistä treenirintamalla. Taidettiin kerran pysähtyä koulun pihaan treenaamaan. Muuten on mennyt kadunvarsilla tai kotona puuhasteluna. Kotona sais toki puuhastella vielä enemmän, jos ehtis ja jaksais.

Seuraaminen: ei edistymistä, koska treenataan vaan jotain pientä ilman kriteeriä tai tavoitetta. Tehdään kuitenkin jotain ja Kessi tekee aina kivalla innolla. Se on sentään hyvä. Koulun pihassa tein käännöksiä. Hidastin oikealle käännökseen, että tekis tiiviimmän ja annoin kunnon kroppa-avun vasemmalle käännöksiin. Tästä sitten häivytellään avustuksia. Sivuaskelet alkaa ehkä mennä aavistuksen paremmin. Tai oikeastaan, näissä tulee se ihan ok toisto heti alusta alkaen. Kai sekin on edistystä.

Kauko-ohjaus: editymisenä heti ekalla napakat toistot. Istumaan nousu varsinkin oli heti hyvä. Kotona. Etäisyys minimaalinen pari metrinen ja käsimerkki vahva. Palkkana anopin kinkun jämät, joten tähän tarvittaneen jatkossa jotain ekstraa. Eipä tätäkään ole liioiksi hierottu, toistoja sais tehdä useammin kuin pari kertaa viikossa.

Luoksetulon pysäytys: tätä tehtiin koulun pihassa luoksetulosta muutama toisto. Kai se pysähtyy ihan ok. Ainakin reagoi heti, joten etenee kai ainakin jollain tasolla. Teen joka kerta myös läpijuoksuja. Lisäksi olen harjoitellut käsimerkkiä lenkillä ihan vaan tiellä. Kun Kessi (on aina irti, hyi mua laittomuuksiin sortuvaa emäntää) menee vähän kauemmas, kutsun sen luoksetulon pysäytyksen luoksetulokäskyllä tule ja pysäytän käsimerkillä. Ehkä tää auttaa liikkeeseen. Tai sitten se vaan tekee hallaa. Mutta ainakin meillä on lenkillä taas uus kiva juttu :).

Liikkeestä seisominen: on ohjelmassa lähinnä pyöräteillä lenkillä. Joskus palkkaan heti pysähdyksestä. Epäilen, että nää on ihan kivalla mallilla, mutta mähän en taakseni vilkuile. Tarvii käyttää tähän apusilmiä joskus. Joskus palkkaan sivulle, mutta ilman istumista. Ja yleensä jätän makupalan eteen palatessa ja käyn koiran takana. Tästä vapautan toisinaan takaa ja toisinaan sivulle palattua.

Jakaminen: viikonloppuna Kessi joutui harjoittelemaan makupalojen jakamista pikku-Martin kans. Onneksi Martti ei ole makupaloista kovin tarkka eikä Kessikään komenna Marttia tässä yhteydessä. Kessi yrittää jopa varastaa multa kädestä, ettei vaan namit menis väärään suuhun. Kolme lenkkiä päivässä ja pari päivää eikä helpotusta näköpiirissä. No, jatkamme harjoituksia joskus ja silloin tällöin. Viimeistään Annin kans Kessin on pakko oppia, ettei kaikki karkit ole sille...

Kessi ja Martti

ID: esineilmaisua kaksi kertaa. Kessi nostaa kolikon, jos saa tilaisuuden. Kokeilin kosketuksen kautta niin, että pidin kolikkoa ensin kädessä ja sitten sormen alla lattialla. Tätä pitäis kokeilla pikkasen pidemmälle.

Yhteenvetona: jos ottais sellasen yleisoletuksen, että ei  me kuitenkaan olla treenattu ja mainitsis vaan, jos sattumalta ollaankin treenattu. Tai varsinkin tehty jotain uutta eikä vaan toistettu sitä, mitä jo osataan. Ettei tarvi joka kohdassa korostaa, että vois tehdä useamminkin...