Jes! Kerranki voin mennä kursille ja sanoa harjoitelleensa kotona! Ollaan treenattu joka päivä nokkasua ja jumppapallolla seisomista. Sain meidän vanhan kontaktilaudan Oulusta paluupostina. Olen laittanut sen kenolleen hieman epävakaalle pinnalle. Ajattelin, että samalla Kessi tottuis edes vähän kiikkerämpään alustaan. Lisäksi otin naksun avuksi. Nokkasut parani heti ja jotenkin naksun kans on helpompi keskittyä siihen, että nokkasu tulee etutassujen väliin ja siihenhän se osuu jo aika hyvin. Toinen harjoiteltava tähän liittyen oli kontaktilta lähtö ilman vilkaisua ohjaajaan. Näitäkin on jo muutama onnistuminen. Itse asiassa, jos ei naksauta vaan vapauttaa vaan, niin ei vilkaise. Naksusta vilkaisee, aina.
Jumppapallolla seisoskellessa ei enää ihan niin paljoa tärrää. Joten ehkä meillä on toivoa keinun suhteen. Jostain syystä Kessi haluaa nokkasta palloa. Ja jos siitä ei tule palkkaa heti niin nokkasutahti vaan kiihtyy ja lisänä tulee pallolla pyöriminen. Jumppapalloa on suositeltu meille myös syvien lihasten treenialustaksi, joten ehkä tää palvelee myös sitä kategoriaa.
Naksuttelusta innostuneena otin sen käyttöön myös perusasento treeneihin. Sitäkin on harjoiteltu joka ilta (siis jo KOLME iltaa peräkkäin). Ekana iltana oli aika vaisua ja jouduin palkkaamaan jo siitä, että ajatteli korjaamista huonosta asennosta. Tokana iltana jo korjas oma-aloitteisesti. Yleensä kyllä tuli suoraan oikeaan paikkaan, mutta viimeistään korjaus meni just oikein. Eihän se tarvi kuin harjoitusta (ylläri...).
Tänään käytiin ihan kentällä treenaamassa. Eka rakennettiin ruutu ja otettiin muutama kosketus lähietäisyydeltä. Ei aloitettu seuraamisella :). Tällä kertaa otin perusasentoja naksun kans, samalla tavalla kuin kotona. Muutaman toiston. En tietenkään nähnyt ilman peiliä oliko asennot ihan yhtä suoria. Tykkäsin siitä että tunnen jalassa, että Kessi varmasti istuu ja tästä naksautin. Ehkä vähän turhan tuntumalla, mutta kumminkin. Naksuttelin myös liikkeelle lähtöjä. Yksi askel ja naks. Kessi alkoi tarjoamaan tosi kivaa mukaan lähtemistä. En ahnehtinut, jätin tällä kertaa kaikki toistot yhteen askeleeseen. Sitten tehtiin vauhtiliikkeenä ruutua, nyt kauempaa enkä näyttänyt välissä alustaa ruudusta. Hyviä toistoja muutama.
Meillä oli huippuhäiriönä jalkapallon pelaajia, onneksi rajoitteena oli toisen pelaajan pieni koko (sen verran pieni lapsi), mutta pallo liikkui, välillä jopa ruudun poikki. Onneksi olin just palkannut, jouduin kuitenkin makupalalla vähän avittaan, ettei Kessi lähtenyt pallon perään. Sitte tehtiin liikkeestä seisomisia. Ihan vaan perinteisesti edessä liikkumalla ja katse/pää poispäin kääntämällä. Kyllä se alkaa sieltä löytyä, vaikkei vielä ihan toivotun napakka olekkaan. Onkohan ohjaajakaan (kuten Anne oikeutetusti huomautti täällä käydessään).
Tähän väliin otettiin taas ruutua, nyt eri suunnasta. Eipä pieni koira osannut, kun en näyttänyt. Piti mennä tosi lähelle ja silti vähän avittaa. Lopetin heti ekaan hyvävauhtiseen toistoon. Mulla on karannut tässä totaalisesti mopo käsistä, pakkoko sitä on vähän kaikkea tehdä samalla kertaa! Joka tapauksessa, otettiinpa tässä kohtaa vähän luoksetulon eteen istumisia, kun ei ole niitäkään pitkään aikaan treenattu. Kessi muisti, joten en toistellut enkä yrittänytkään viedä eteenpäin. Sentään. Loppuun vielä yks vautinouto hyvällä ajatuksella välittömään palutukseen lähtemisestä. Ja tähän tajusin jo lopettaa. Kessi kyllä teki hyvin ja mukavalla asenteella loppuun asti, joten ei tää nyt ehkä kohtuuton ylilyönti ollut.
Ai niin. Se rally-tokon treenaus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti