ProCaniksen kontaktikurssilla jatkettiin nokkasun harjoittelua. Nyt aletaan vähän kiristään kriteeriä eli tarttee nokkasta etutassujen väliin. Muutoin Kessi pyrkii kääntymään mua kohti ja nokkasee tassujen sivuun mun puolelle. Edellisten treenien jälkeen on ollut sen verran kiireitä, etten ole ehtinyt opettaa etupalkkaa. Ei haittaa, toimii se silti :). Paitsi ei saa tulla vauhdilla kontaktille. Vauhtia ei saa tulla siis yhtään. Jatkettiin kuitenkin niin, että nostin Kessin ihan vähän matkaa puomin kontaktille ja liikuin itse hitaasti siihen asti, että Kessi pysähtyi oma-aloitteisesti kontaktille. Ekan meni suttina yli. Sitte se hoksas, että pääsy palkalle estyi ja tarvii miettiä jotain muuta lähestymistapaa. Tästä jatketaan. Sääli ettei me päästä oikeille esteille muuta kuin ohjatuille tunneille.
Keinuun oli sitten mulle ihan uus lähestymistapa. Ensin opetettiin koiralle paukutuspeli. Siinä pidettiin itse keinua aika matalalla ja koiran tehtävä oli rämäyttää keinu etutassuillaan alas. Siitä sivusta vaan paukauttaa. Että siitä itse äänen tuottamisesta tulis kivaa. Ja itse asiassa, parissa kierroksessa Kessikin alkoi jo ihan kiinnostua hommasta. Toinen vaihe oli keinuttelu. Koira laitettiin seisomaan keinun päähän ja keinua keinuteltiin koko ajan makupaloja syötellen. Tavoitteena on, että koira on ihan rento keinun liikkuessa eikä se rämähdys täräytä niin paljon rentoa koiraa. Oikein hyvä ajatus! Koiraa saa milloin tahansa poistua keinulta, jos alkaa hirvittää liikaa. Kessihän oli ihan tönkköjäykkä ekalla kierroksella. Tokalla kierroksella se oli jo vähän rennompi, ei siis jalat enää tärisseet ;). Hyvä alku, vaikkei vielä pystynyt täräyttämään yhtään. Tähän saatiin vinkkinä, että opettaa koira seisomaan jumppapallon päällä niin se tottuu epävakaaseen pohjaan. Kun ei kerta päästä oikeille esteille...
Muuten me ei ollakkaan treenailtu (paitsi ihan vähän tokoa parilla aamulenkillä). Edellinen viikonloppu meni maalla nukkuessa. Ei väsynyttä pientä kelpiä voi kiusata turhanaikaisilla treeneillä. Ja alkuviikosta olen keskittynyt matkusteluun ja kävin katsomassa Cesar Millania. Ihan jees show. Onpahan nähty sekin mies livenä ja heti rahvaan ekoilta penkkiriveiltä. Nyt siis palataan ruotuun ja aletaan treenaamaan seuraavia tavoitteita varten. Mä katselin jo ihan varovasti tokokokeitakin, jonnekin syksylle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti