Treenisuunnitelmaa ei edelleenkään ole, mutta olen innostuksissani varannut sekä Kristan tokovalmennusta Hennan ja Tanjan kans että BH kurssin. Joten jospa voisi mainita tavoitteena sekä toko- että BHkokeen. Empä tiedä. Toisaalta kaikkien ei tarvi tokoilla, jos ei taho. Eihän. Ainakin näin ekan treenirypäksen jälkeen ajattelisin. Mainittakoon kuitenkin, että kelpiellä on juoksu ja kelpie suostui silti tekemään edes jotain juoksuhousut jalassa. Eikä me olla treenattu aikoihin, kun ennen juoksua oli se nielutulehdus. Joten ei me ehkä ihan pohjalla olla. Paitsi motivaation suhteen.
Tokovalkun aiheena oli vain seuraaminen. Mielentila on väärä. Varmaan kummallakin, mutta oletan Kristan tarkoittaneen tässä yhteydessä koiraa. Koitin saada lelulla leivottua innostusta ja kovasti tsemppaamalla saatiin aina pari ihan kivaa askelta. Koitettiin muutaman kerran eikä se siitä kummentunut. Tarvittais parempia leluja, parempi leikkijä (ohjaaja) ja lisää innostunutta mieltä (kummallekin). Lopun häiriöharjoitus oli meille ihan ok. Kyllähän Kessikin on häiriöherkkä, vaikkei se ilmene yhtä nopeina reaktioina kuin Hennan Nokilla. Ens kerralla otan kyllä jonkun muun harkan. Hittoako tuota nuohoaa.... Saatiin kotiläksyksi sivullaolon harjoittelua (ettei Kessi paineistuis sivulla olosta, minusta ei ole meidän perusongelma) ja leikkimistä yhdessä. Kessihän tekee näyttäviä lelunhakuja, muttei oikein halua tuoda lelua takas. Lisäksi Krista kannusti kokeilemaan seuraamista kosketuskepillä, jos siitä sais jotain apua johonkin.
No, BH kurssilla oli kans seuraamista. Lähdettiin ajatuksesta, että autetaan vähän niin saadaan harjoiteltua henkilöryhmää. Joten otinpa sitten namit käteen ja avittelin niinkuin pentuna ikään. Kyllähän se niin tulee mukana. Ja muuten, ei ole ennen tullut juoksun aikaan. Annoin naksun Kristalle ja saatiin monta naksua hyvistä pätkistä. Oli tää nyt lupaavampaa kuin lelun kans pelaaminen.
Tehtiin myös jättäviä. Ei kai niissä mitään mainittavaa. Ne on nykyään BHssa helpotettu niin äärimmilleen, ettei niissä ole juuri treenattavaa. Ainoa treenattava aihe meille on etäisyys. Kessi huolestui kuin joutui jäämään hallin toiseen reunaan ja se sakemanni ja rotikka oli siellä kans. Eikä ne olleet lähellä. Tarvii vaan treenata. Noitapa ei olla juuri tehtykään muuta kuin yksin jossain parkkipaikan perukoilla. Tarvisinko häiriöseuraa?!
Jotenkin on usko koetuksella tuon seuraamisen kans, kun aina aloitetaan uudestaan ja joka kerta päästään muutamaan hyvään askeleeseen. On koitettu lelulla nostattamista ennenkin. Ja makupalalla vedättämistä. Eikä mistään ole tullut kokonaisuutta. Joku pala puuttuu eikä matkaa saa kasvatettua kunnialla. Osansa on varmasti sillä, että koira on 3v eikä sillä ole juurikaan otettu yli 10 askeleen seuraamisia. Itse mietin vielä katseen suuntaa. Olen kaikilla muilla koirilla välttänyt
koiran kyttäämistä ja nyt kyttään tätä herkintä. Eli katse pitäis saada
pidettyä ylhäällä hinnalla millä hyvänsä.
Joten, ajattelin laittaa aiheesta kokeilun: teen pitkiä pätkiä katse ylhäällä ja palkkaan jos koira vaan tulee mukana. Ihan sama miten ja ihan sama vaikken näe miten (kaveri olis pop). Jos se hoksais, että seuraaminen voi jatkua ja että kannattaa pysyä mukana ja etten painosta katseella ja jos se pikkuhiljaa alkais itse aktiivisemmaksi. Kokeilinkin jo. Kessi pysyy mukana yllättävän pitkän pätkän. En ottanut vielä käännöksiä enkä juoksuja. Pyrin palkkaamaan siihen, kun Kessi sattuu olemaan hyvän tuntuisesti. Olin itse asiassa yllättynyt, että pystyttiin tekemään useampia toistoja ja seuraaminen oli suurimmaksi osaksi kohtuullista (kait). Ehkä tässä on pointti. Tai sitten kuvittelen kohtuulliseksi aika surkeita suorituksia. Ei voi tietää kun yksin tekee.
Kokeilin myös kaikenlaisia makupalapalkkauksia ja sain Kessin jopa painamaan hetkittäin. Pitäiskö opettaa kunnon vanhanajan pk-seuraaminen niin, ettei pääsis kunnolla kävelemään... Vieläköhän tuo irtoais vanhalta koiralta... Vai pitäiskö luovuttaa ja panostaa agiin. Ja onhan meillä ID kurssillakin kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti