perjantai 22. maaliskuuta 2013

ID jälki - hajuerottelua sokkona ja miniesineitä

Olin treeneissä tuntia liian aikaisin. Siis ei kertaakaan matkalla sattunut silmiin, mitä tuntia elettiin. Mietin vaan, että minuutit kuluu ja olen taas kiusallisen viime tipassa treeneissä. Olin aidosti järkyttynyt, että kello oli vasta viisi... Eipä hätää. Satu ja Ninna sattuivat olemaan hallilla ja heillä sattui olemaan vielä kyseinen tunti luppoaikaa. Niinpä saatiin Kessin kans yksityisopetusta :).

Ensin otettiin purkkirataa. Neljä purkkia neliössä. Kessille olin tehnyt muitakin muotoja kuin suoraa, joten purkkien asettelu ei ollut mikään juttu. Tehtiin kolme hyvää ja normaalia toistoa: hajun anto, radalle lähetys ja kehu heti kun koira on oikealla purkilla. Kessi työskentelee ihanan napakasti, mutta se ei  missään vaiheessa kiirehdi eikä sohi. Rauhallista ja varmaa.

Sitten vaikeutettiin (ohjaajan mielestä) eli en itsekään tiennyt mikä purkki on oikea. Satu toki sanoi heti, kun Kessi tuli oikealle purkille. Tarkoitus ei ollut luoda virhettä vaan poistaa mahdollinen ohjaajan ohjaava käytös. Näköjään mulla ei sellaista juurikaan ollut, koska tämä ei ollut Kessille muita tehtäviä kummempi. Nyt vaan näki sen, että tyhjistä purkeista Kessi menee aika nopsaan ohi laittamatta kuonoa purkkiin ja oikeaan Kessi työntää kuonon oikein syvälle. Jopa minä huomaan tämän. Pienenä pikanttina lisänä on kuola eli Kessin suupieleen tulee vaahtoavia kuplia oikean purkin kohdalla. Toivoisin jotain 'oikeampaa' ilmaisua. Joka tapauksessa kelpie suoriutui näistä tehtävistä todella mallikkaasti. Tehtiin kaksi kolmen toiston settiä. Viimeisillä toistoilla Kessi oli jo aavistuksen hitaampi eli tämä on raskasta, vaikkei siinä näennäisesti tehdä juuri mitään.

Lopuksi tehtiin pienen-pienten esineiden etsintää. Esineiden oli tarkoitus olla niin pieniä, ettei koira etsis niitä silmillä. Epäilen, että ei ihan toteutunut. Harjoitusalueella oli paljon pienen-pientä roskaa. Hauskaa sinänsä, että Kessi reagoi roskiin, mutta ei jäänyt niihin. Kun taas esineisiin Kessi jää osoittamaan nokalla, kunnes kehun. Ja minähän kehun nopsaan, ettei Kessi ota niitä suuhun. Tässäkin harjoituksessa Kessi toimi tarkasti ja napakasti, mutta ei kertaakaan kiirehtinyt. Aloin palkkaamaan sen verran hitaasti, että Kessi ehti maahan asti. Ei varmaan mene kauaa, kun tähän liittyy ilmaisukin.

Tämä on niin Kessin laji :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti