Menin viime viikon keskiviikkon pienessä tihkusateessa Herwoodin hauvojen tokoon paikalle, vain todetakseni, että just meidän tunti oli peruttu. Eskarilaiset ottivat meidät ystävällisesti mukaan ja olipa loistavat treenit!
Aiheena oli nouto ja sivuaskelet. En jaksanut keskittyä kun ohjaaja selitti noudon eri muotoja ja mahdollisuuksia. Otin sillä aikaa perusasentotreenejä. Kaikki toistot ok. Paikka mun mielestä oikein kiva. Sitten otettiin perusnoutoa. Tein pari kertaa palautuksen jättämällä koiran ja kapulan vähän matkan päähän ja auttamalla sivulletuloa käsiavulla. Ihan asiallisia toistoja. Samoin nostatin pari kertaa kapulan ihan läheltä maasta. Kokeilin myös ohjaajan neuvomaa kapula suussa seurauttamista. Kessi ei ymmärrä tällasta kapulalla pelleilyä ollenkaan. Heti löystyi ote ja oli muutenkin hankalan oloisen. Ohjaajalle näytin ensin koko noudon, sivulletulo tietenkin avulla. Kuulemma ihan ok. Suositteli kuitenkin tekemään vielä paloina ja palkkaamaan lelulla. Tehtiinkin sivulla istumista kapula suussa, josta lelupalkka. Kapulan sai tiputtaa. Muutama toisto tais vähän tiukentaakin otetta.
Toisena oli ne sivuaskelet. Tässä jo vähän keskityin ohjaajan selitykseen. Hän itse harjoittelee aluksi pennun kans askelsiirtymiä ja siitä sitten kasvattaa matkaa. Meinas, että koiran motivaatio säilyy paremmin, kun se ei ole koskaan varma, mihin suuntaan liikutaan. Tarttee pysyä tarkempana. Varmasti näinkin, varsinkin jos vertaa (meidänkin) aina muutama askel eteenpäin -jankkaus harjoituksia. Askeliahan me on jonkun verran treenattukin jo ja näitähän tulee rally-tokossakin seuraavassa luokassa. Puuhastelin omiani ja naksuttelin askelia tai muutamaa askelta eri suuntiin. Vasemmalle sivuaskelia taidettiin kokeilla ekaa kertaa. Kyllähän Kessi menis, jos tietäis mihin suuntaan :). Peruutuksia on tehty vain hyvin vähän, mutta voimakkaalla eteenpäin kumartuvalla asennolla sain Kessin tosi nätisti etenemään taaksepäin. Peruuttaminen on opetettu irrallisena joskus aikoja sitten. Ohjaajan kans katsottiin pikaisesti, että mä astelin suunnilleen oikein. Ei muuta kuin treeniä. Koira tässäkin oikein kivalla mallilla.
Mikä mukavinta, Kessi oli koko treenien ajan kivasti vireessä ja jaksoi sekä toistoja että odottelua! Vaikka tihkutti vettä ja oli muutenkin kurja keli. Onneksi mentiin!
Eilen käytiin kasvattaja-Hennan kans treenailemassa vesitornin juurella. Muuten hyvä, mutta sillä kentällä ei ollutkaan valot päällä. Onneksi Sami ja vauva tulivat valaisemaan treenialuetta autonvaloilla. Ei ihan ideaali ratkaisu. Mä treenasin enimmäkseen rally-tokoon liittyen seuraamista ja pujottelua. Kessi oli ihan kierroksilla alussa ja hyvä niin! Oikein mukava vire! Otin vaihtelevia askelmääriä (1-4) perusasennosta perusasentoon. Ihan sitä tokotyyliä, mitä Kati Selkämaa meille neuvoi. Menikin tosi hyvin, kunnes siirryin isolla kentällä hieman keskemmäs. Se oli pienelle koiralle kova paikka. Ei voinut keskittyä kun piti nähdä onko siellä hämärässä jotain epäilyttävää. Tarttisko vähän laajentaa treenejä muuallekin kuin laskettelumäen hiljaiselle parkkipaikalle, jossa on joka toinen viikko yksittäinen ohikulkija.
Jonkun epäonnisen yrityksen jälkeen sain vielä muutamia hyviä toistoja. Hyvästä pätkästä palkkasin jo lelulla, en siis ottanut lopuksi perusasentoon. Tein samaan syssyyn pujottelua. Se on vaan ihmeen hankala meille (ja varmaan monelle muullekin). Ehkä tähänkin auttais harjoittelu, nythän oli siis ekaa kertaa omatoimisesti merkit... Muutaman kiekan jälkeen koko ajan kehumalla Kessi pysyi jo mukana. Ihan jees.
Toinen treenattava rally-toko asia on seisominen. Tai istumasta-seisomaan nousu. Kessi tekee ihan hyvin ja nykyään jo aika varmasti. Mutta jos tää sama olis joskus tarkoitus ottaa kaukojen pohjaksi, niin tarttis vielä saada jokaiseen nousuun liittyvä takajalan korjaus pois. Ei oltu Hennan kans kumpikaan ihan varmoja, onko sillä merkitystä vai ei, tokossakaan. Rally-tokossahan tuo ei ole merkitsevää. Nyt jää siis tosi paljon muuten hyviä nousuja palkkaamatta ja useamman toiston jälkeen Kessi alkaa tietenkin tulla epävarmemmaksi. Sitä en haluis, sillä tan pitäis olla jo tosi varma kuukauden päästä. Tarttee vielä kysellä kannattaako tuota hinkata vai hyväksyiskö vaan ton jalan noston ja toivois ettei se lähde muuttumaan eteneväksi liikkeeksi.
Lopuksi otettiin luoksetulo. Hyvin se pysyy ja odottaa jätettäessä. Näytin vasemmassa kädessä olevaa lelua. Ihan vaan varmistaakseni, koska tähän asti olen kaukaa viisaana palkannut aina oikeasta kädestä tai jalkojen välistä vauhdin. Halusin liikkeen kuitenkin sivulle asti. Eihän se mikään nätti sivulletulo ollut, mutta ekaa kertaa lähti normihyvällä vauhdilla 'sivu' käskyllä. Olishan tän voinut kokeilla käskytettynä, kun kerrankin oli treenikaveri. Nyt kirjoittaessa vasta tajusin. Ens kerralla sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti