Maanantaina oli TamSKin treenit. Ulkokentällä. Kaatosateessa. Mukavat treenit kuitenkin. Ensin harjoiteltiin niistoa. Tää on Kessille vaikea. Siis, jos lähden etukäteen liikkeelle, niinkuin niiston periaatteisiin kuuluu, niin Kessi tulee esteen ohi eikä yritäkkään hypätä. Jos heitän lelun, niin Kessi menee riman ali. Eikun tosi matalilla esteillä kärsivällistä harjoittelua. Lopputunnista miniesteellä pystyin jo lähtemään ihan pikkasen aikaisemmin liikkeelle.
Rataharkkana oli mukava jouheva pikkurata. Päästiin alkurata pienellä kangertelulla kierreltyä puomille asti. Puomin kontaktilla oli tarkoitus palkkailla nokkasuista. Ne kun on nyt vähän unohtuneet, Kessillä ainakin. Muuten hyvä, mutta naapuriradan sheltti ei voinut sietää Kessin liikettä ja se kävi vähän väliä kiukkuamassa, välillä aika lähelläkin. Saatiin kuitenkin muutama onnistunut puomin suoritus. Siitä putken kautta kepeille. Jos yritin ohjata kepeille oikeaan väliin niin meni varmasti väärin. Jos vaan kauempaa sanon 'kepit' ja näytän kädellä sinne päin niin menee huomattavasti varmemmin oikein. Tän kun muistais. Kepit oli kuitenkin yllättävän hitaat. Ehkäpä viime aikoina tarvittu korjailu vikassa välissä on taas tehnyt muutoin epävarmaksi. Just kun ne olikin lähteneet sujumaan hyvin. Keppejä vahvistettiin verkkojen kans lopuksi. Muuten hyvä, mutta riittävällä tsemppauksella Kessi pääsee hyppäämään korkeidenkin verkkojen yli. Onnistui kuitenkin, ainakin kerran.
Keppien jälkeen oli pituus + hyppy suora, jonka jälkeen olis tarttennut saada kolmannelle esteelle takaakierto. Ja sehän onnistui! Vaikken ehtinytkään lähelle ohjaamaan! Hieno! Tää onnistui vielä toisenkin kerran, tosin oli siinä välissä yks huti... Siitä jatkettiin putki ja loppusuora. Nyt palkattiin kolmen hypyn suoraa niin, että saatais irtoamaan suorat itsenäisesti. Ei onnistu vielä. Kessissä on huippuhienoa tuo putkiin irtoaminen. Helpottaa kovasti, mutta vain jos putken oikea pää on lähempänä linjassa.
Tiistaina oli eka yksityispuolituntinen Sportdogparkissa Päivin ohjaamana. Ratana oli helppo pätkä, jossa oli paljon meille niin hankalia suoria pätkiä. Tietenkin aina meille niin hankalan suoran hypyn jälkeen, josta piti kääntyä tiukasti seuraavalle suoralle. Otettiin tavoitteeksi päästä ensin kunnialla An kontaktille. Ja mehän päästiin, heti ekalla kiekalla. Tosin vähän haparoiden, mutta kumminkin.
Eka suoralla koira jätettiin parin hypyn taa ja tähän piti tehdä hidastus ennen tokahyppyä, jotta koira ehtii kääntyä kolmannelle hypylle. Neljä ekaa hyppyä oli peräkkäin suoraan, muttei ihan linjassa. Neljäs hyppy oli sitten se, jonka jälkeen piti kääntää eli lähettää koira hypylle ja edetä rohkeasti itse 5 hypyn ja suoran putken sivua. No enpä edennyt, edes useammalla toistolla. Kun ei vaan lähe ennen kuin Kessi on suorittanut ;). Jos yritti lähtä niin lähti väärään suuntaan. Tai ohjas koiran irtaantumaan liian kauas. Tai... No, kerran sain jopa Kessin harhautumaan mutkaputkeen. Töps vaan, tais Kessi kuvitella menevänsä sadannen kerran siihen suoraan putkeen. No kiirehän siihen tuli joka kerta, että ehtis sen oikean suoran putken jälkeiselle hypylle ohjaamaan. Mutta joka kerta se meni tuon oikein, välillä vaan vähän kaarrellen, kun ohjaus haparoi. Voi kun muistais, että ohjaat vaan, vaikket ehdi alunperin sovitulle paikalle asti. Ja tästä A:lle. Nyt uutena Kessi jää harjalle odotteleen, jos jään jälkeen. Eikä tuu alas, vaikka jään odotteleen kontaktin alle. Nooh. Kontaktit etenee.
Loppupätkässä oli kans haasteensa. Alun putki ja pakkovalssi meni hyvin joka kerta! Hyvä me! Siitä muuri ja kaks hyppyä rinnan, joiden takana kursi. Ekalla tää meni ihan liian pitkäksi ja sain ohjattua Kessin jopa seuraavan radan putkelle asti. Hieno irtaantuminen, väärä paikka. Käsi alas ja kas sentään, hyppy oli pieni, hallittu ja käänsi kauniisti oikeaan suuntaan. Paitsi jos jyräsin liikaa päälle. Viisas koira väistää, vaikkakin sitten hypystä ohi. Tässä olis taas pitänyt rohkeesti lähettää toka hypylle ja lähtä juoksemaan lujaa, koska muurin jälkeen olis ollut takaakierto hypylle. Ja useamman toiston jälkeen se onnistui. Jätettiin siihen, ohjaaja ei yhdessä treenissä muutu sen rohkeammaksi lähtijäksi. Nyt kun osaa jotenkuten juosta, niin pitänee lisätä treeniohjalmaan spurtit...
Kävi vielä ilmi, ettei mulla mitään kisalisenssiä olekaan. Eikä oikeestaan lisenssiä ylipäätään. Olen onnistuneesti maksanut lisenssimaksun, mutten ilmeisesti omalle nimelleni. Tai jotain. Onneksi en ole ilmoittaunut kisoihin. Vaikka kelpie on kyllä pätevä agikoira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti