Vietettiin Kessin syntymäpäivää 2h Riitta Kivimäen seuraamisen teemakoulutuksessa. Ja sehän tuli tarpeeseen. Mulla on sarjassa jo kolmas koira, joka ei oikein osaa seurata. Tiedetään siis mitä/ketä syyttää...
Riitalle 2 kaikista tärkeintä asiaa seuraamisessa on motivaatio ja kontakti. Ja paikka. Seuraamisen tulisi näyttää aktiiviselta ja koiran tulisi seurata halukkaasti. Paikan tulisi olla riittävän takana ja lähellä. Olen samaa mieltä, joten neuvotkin kuulostivat hyvin järkeviltä. Vasta sen jälkeen alkaa muu hienosäätö. Ja tottahan se on, että jos koiralla on hyvä paikka ja motivaatio pysyä siinä, niin ei jää ihan kauheasti säädettävää (mun tavoitetasolle päästäkseen). Riitta näytti 12 viikkoisella pennulle alkeisharjoitukset ja sehän näyttää helpolle, kun kouluttaja tietää mitä tekee ja käsissä on ahne ja aktiivinen bortsu.
Aluksi tehtiin perusasentoja ja mikä positiivista niin se oli ihan hyvä. Kaikki toistot oli suunnilleen saman tasoisia aktiivisuudeltaan ja paikaltaan. Saisin olla tarkempi paikan palkkaamisessa, välillä Kessi ajautui pikkasen eteen. Tarkkuutta siis palkan paikkaan (housun sauma). Todennäköisesti tässä riittää, kun tarkennan kriteerin itselleni ja sitä myötä koiralle.
Perusasentoon liittyen tehtiin kontaktiharjoituksia. Tuttu ja meille niin hankala harjoitus. Tosin nyt koira pyydettiin istumaan ja siirryttiin itse sivulle, ettei vaikutettais niin voimakkaasti sivukäskyn kontaktiin. Siirryttiin siis koiran sivulle ja odotettiin kontaktia. Ruokahan on tällaisessa Kessille helppo. Ruokaahan saa kun ottaa kontaktin. Mutta ihminen... Ihan sama olisko sillä ruokaa vai ei, jos ihminen puhuttelee ja lepertelee niin sitä täytyy mennä tervehtimään. Olipa muuten kontakti tiukassa! Ja pari kertaa ihan karkas. Ei siis periaatteessa sivulta vaikka olin siirtynyt sivulle. Käskyhän oli istu. Paitsi itse uskon, että siinä vaiheessa kun siirryn itse sivulle niin koiran ajatuksissa käsky vaihtuu sivu käskyksi. Lisäksi tässä yhteydessä oli puhetta, että olisi hyvä antaa koiralle joku merkki, että nyt ei mennyt ihan putkeen.
Toisessa setissä tehtiin seuraamispätkiä. Meillä puutteet on onneksi sen verran selkeitä, ettei ole homma eikä mikään saada niitä näkyviin. Heti ensimmäisellä pätkällä saatiin väljä seuraaminen näkyviin. Riitta kehoitti minua väistämään ja tekemään loivaa kaarretta oikealle, että saatais Kessi tarjoamaan tiukempaa paikkaa. Pikkasen piti reittä taputella toivotun reaktion vahvistamiseksi. Tarvii vaan muistaa, ettei jää siihen taputteluun kiinni vaan vie koko ajan eteenpäin. Ja palkkaa oikeasta kohtaa.
Lopuksi kokeiltiin käännöksiä. Paikallaan. Ensin naksautettiin ja sitten käännyttiin. Koira odotti palkkaa naksun jälkeen, joten käännöksestä tuli hieman napakampi. Mellä vasen käännös toimii hyvin (paikallaan) joten siinä ei nähty eroa. Ja oikealle käännös on väljä ja väljyys näkyi myös tässä. Oikealla käännöstä piti siis auttaa tässäkin harjoituksessa. Mutta oliskohan tämä sen verran pieni ja näppärä treeni, että tulis tehtyä (jolloin ehkä nähtäis jonkun sortin etenemistä). Nähtäväksi jää :)
Omana huomiona, että tarvii muistaa ylläpitää motivaatiota ja sitäkin kautta saada seuraaminen tiiviimmäksi. Ja kiinnittää huomio palkan paikkaan. Riitta puhuikin aluksi palkkaamisesta. Hän palkkaa seuraamista yleensä makupaloilla. Lelupalkka tulee loppupalkkatyylisesti joko makupalan tai sosiaalisen kehun (tai kummankin) jälkeen. Riitta ei myöskään käytä makupalaa 'kesken' seuraamisen vaan palkkaa kunnolla kun tuntuu, että nyt on hyvä palkata. Sen jälkeen tehdään kokonaan uusi pätkä. Tämä myös sivullaolo ja kontakti treeneissä.
Oli oikein mukava ja meille tarpeellinen harkka. Mitäänhän tämäkään ei pelasta, jos ei treenaa. Ei tarvittais vuorokauteen montaakaan lisätuntia :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti